Temmeksen kirkkotarha

Temmeksen kirkkotarha on ollut pohjakaavaltaan alkuaan pitkänomaisen suorakaiteen muotoinen. Kiviaita on kirkon pohjois- ja länsipuolella yhä alkuperäisellä paikallaan, mutta idän ja etelän puolella se on hautausmaan laajennusten takia siirtynyt varsin etäälle.
Hautausmaalla on neljä muistomerkkiä. Kirkon eteläpuolella olevassa
kansalaissodan muistomerkissä
on teksti: Isänmaan ja kansan puolesta sekä kahdeksan vapaussoturin nimet. Muistomerkin on suunnitellut opettaja Eino Gutzén.
Talvi- ja jatkosotien sankarihauta-alue
on kunnostettu taiteilija Ilmari Wirkkalan tekemän suunnitelman mukaan ja sen muistomerkki paljastettu 1956. Punertavasta graniitista valmistettu muistomerkki on kookas yhdestä kivestä tehty risti, jossa on vuosiluvut 1939, 1940, 1941 ja 1944 sekä vapaudenristi. Sankariristin jalustassa on hakattuna teksti:

Mitä Isänmaa vaatii, / sen kansamme ties' /missä sulkua tehtiin / oli Temmeksen mies / Hautaan sammui / niin moni kodin lies' / Oi Herra varjele maatas'.

Ristin edustalla on 35 sankarivainajan hautakivet.
Suomen sodan soturien muistomerkki
länsitornin edustalla on pystytetty vuonna 1963. Suorakaiteen muotoisen paaden keskellä on kiillotettu vaakunakilven muotoinen alue. Siihen on kullatuin kirjaimin merkitty Temmeksellä vuosina 1808 ja 1809 kuolleiden ja haudattujen 12 sotilaan nimet. Eri puolilta maata kotoisin olleiden sotilaiden lisäksi joukossa oli vielä 15 tuntemattomaksi jäänyttä. Muistomerkin tekstinä on: Uhrasivat itsensä isänmaan ja tulevien polvien hyväksi. Kiven alareunassa on korkokuvana ristikkäin asetetut kiväärit.
Vuonna 1963 pystytettiin myös hautausmaan itälaidalla olevalle seitsemän talvisodan evakkotiellä sortuneen suomussalmelaisen lapsen yhteishaudalle pieni vaatimaton muistokivi.

Temmeksen kirkko kevätauringon lämmössä

Ensimmäinen vaivaisukko
Jo 1800-luvun alussa oli kirkossa vaivaisukko. Se oli kärsinyt pahoin usein toistuvissa varkauksissa. Vuonna 1856 se jälleen ryöstettiin ja rikottiin:
"Mutta yöllä wiime Palmu=sunnuntaina joutui ukko semmoisten ystäwäin käsiin, jotka hywäiliwät häntä niin kowasti, että saiwat sen irti seinästä ja repiwät kaulan auki, sitä tietä päästäksensä ukon tawarain perille."

Päätetään tehdä uusi ukko
Rikottu ja jo osittain lahonnut ukko päätettiin vuonna 1858 korvata uudella. Uuden ukon tekemisestä järjestettiin tulokseton tarjoushuutokauppa. Työ päätettiin antaa käsistään taitavaksi tunnetulle talollinen Johann Kandelbergille. Perimätiedon mukaan Temmeksen kappalaista Karl Henrik Elfvingiä muistuttanut vaivaisukko oli kiinnitetty rautasinkilöin hautausmaan aidan ulkopuolella olevaan kiveen.
Ukko oli alunperin sijoitettu porttirakennukseen, mutta siirrettiin sieltä ulkosalle näkyvämmälle paikalle ryöstöjen välttämiseksi. Vuonna 1930 ukko haluttiin saada Turkansaaren museokirkkoon, mutta seurakunta ei halunnut luovuttaa sitä, koska se keräsi vuosittain diakoniatoiminnalle huomattavaa avustusta ja liittyi läheisesti seurakunnan historialliseen menneisyyteen.
Ukkoa kunnostetaan
Vuonna 1947 tapahtuneen ryöstön jälkeen vaivaisukon pellitti uudelleen pitäjänneuvos Lauri Jonas Littow, joka poisti alkuperäisen pappismaisen kauluksen ja lisäsi kaulaan rusetin. Samoin hän vaihtoi kulmikkaan, aseen piipun tapaisen rautakepin litteäpäiseen tankoon.

Lähde: Marja-Terttu Knapas (toim.): Lumijoen, Tyrnävän ja Temmeksen kirkot. Tammisaari 1992.